Porot tulevat vilvoittelemaan ja juomaan suolavettä saunanrantaan

Kun poroille tulee kuuma tunturissa, ne laskeutuvat Jäämeren rantaan pulikoimaan. Kevätvasat ilakoivat emiensä kintereillä rantavedessä kuin lapset ikään. Suolavesi tappaa elimistön ja nahkan loiset, ja kylmä vesi vilvoittaa kuumalla. Poronvasat on korvamerkattu aitauksissa ja nyt ne saavat nauttia vapaudestaan loppusyksyyn. Valkoinen poro tietää lystiä ja onnimusta. Kuvat ovat Internetistä.

Mainokset

Pykeijänrantaan on ajautunut roskia mereltä

Kalastuslaivat ja ”lystiveneet” heittävät roskasäkkinsä ulapalla mereen. Vuorovesien mukana rantapoukamaan kulkeutuu säkkitolkulla muovimoskaa. Roskakuskin hommaa kuuluu työhöni. Työolosuhteet ovat mainiot valkealla sannalla. Tässä työssä tuntee olevansa tarpeellinen luontokappale. Ihmisten välinpitämättömyys ja röyhkeys luontoa ja ranta-asukkaita kohtaan surettaa. Ja ihan hävettää heidän puolestaan.

Voi lintu- ja valaspoloja, kun ne joutuvat syömään muovia planktonina ja merenelävinä. Pyöriäishavaintoja on kuuleman mukaan tavallista enemmän kalastajaveneiden ympärillä, uivat lähellä ja leikittelevät. Niillä on asiaa… Pitäisi herkistyä kuuntelemaan älykkäitä mereneläviä.

laskuvesi

ranta

Kansanperinteen tallentamista kylänvanhimpien kanssa

Kuvassa on Elsa Inkilä Haldorsen, vanhasuomen kielen ja kulttuurin ” Elias Lönrot”. Lautasella on Ruijan kansallisherkkua turskan kieltä. Nam nam… Norjassa ei ole tapana maistella toistensa lautasilta. Elsalla on suomalaiset Kraa kraa-desingkehykset.

WP_20150706_14_09_25_Pro

 Vanhasuomi on puhuttu kieli, mutta sitä ei olla kirjoitettu muistiin. Kylänvanhimmat kokoontuvat kahvikupillisen ääreen tarinoimaan. Kaffistelhan ja kylästelhän.  Minä kirjoitan kaiken muistiin koneella. Olen jo oppinut hahmottamaan murteen kielioppia. Murre on likellä meänkieltä, mutta siihen on sekoittunut myös muita vivahteita ja sanontoja norjasta ja venäjästäkin. Freistataan cykkeli… Onkohan ne avvaimhet väskyssä… Kun saamme yhdenkin version digitaaliseen muotoon, voimme jatkaa murteen tallentamista myös etänä. Olemme tehneet kulturstigenin opasteet ja selosteet vanhalla murteella. Seuraavana teemme selosteet Pykeijän entisaikojen mahtimiehistä ja -naisista.

ashvey

Ashvey Dörmänen on Pykeijän vahva kulttuurinainen:  hän osaa vanhasuomea ja jakaa tiedon mielellään. Ashvelylla on suomalaiset Kraa kraa-desingkehykset.

Menetelmänä on (visuaalinen) etnografinen tutkimus. On tärkeä tutustua kylän väkeen eri areenoilla ja sitten jutustelu on mukavaa. Viihdyn todella hyvin näiden kylänvanhimpien ja -viisaimpien  kanssa.

trygveTrygven kanssa poseeraamme Kirkenesin linja-autopysäkillä.

kirjastoVesisaari ( Vadsjö) sijaitsee Varanginvuonon vastakkaisella puolella: tietä pitkin matkaa on noin 100 km ja vettä myöten 13 km. Kaupungin- ja Maakuntakirjastot palvelevat asiakkaita kolmella kielellä: norjaksi, saameksi ja suomeksi ( riksfinska).

Pykeijæn herkkua Kuningasrapua merestæ pataan

GetFileAttachmentKuningasrapu Otus painaa aikuisena noin 5 kiloa ja saksiväli on syli. Niitä pyydetään isoilla rysillä, joihin on sidottu syöttikaloja. Ravulle käy kuin hiirelle juustopyytimessä: Se maistaa herkkua ja hupsahtaa ansan pohjalle. Kalastajat vapauttavat äiti- ja lapsiravut. Ravuista syödään sakset, ei vartaloa. Nam nam. Hyvvee on…. Net krabut kulkhivat vettessä pitkin Kamchatkan niemimaalta….

KAlstusOlimme Joelin kanssa kokemassa rapurysät ammattikalastaja Leif Inkilän mukana peilityynellä Varanginvuonolla.  Alkumatkasta vielä vähän naurattaa, mutta loppumatkasta istuimme päät polvissa muovisanko vieressä. Peilityynen Jäämeren pitkä ja loiva aalto oli kuitenkin liian kova meille maatiaisille. Ja sekös Leifiä huvitti….

Nækymæ Jææmeren saunalta

WP_20150703_22_08_44_Pro
Jäämeren sauna lämpiää päivittäin. Saunapuut ovat tuontitavaraa Venäjältä ja Suomesta. Vastaskoivuja ei tunturissa ole. Sauna ja uinti suolameressä putsaa
ruumiin ja mielen. Olo on virkistynyt ja rento. Uni maistuu hyvin merenkäynnin loiskeessa. Että on makhiaa mahan täydeltä….

Eihän tiälhä kasva mikhän, kylymä on. Mato on syönhy tunturikoivut, tarinoi Trygve Kirkkoniemen linja-autossa. Miulla on tunturissa kammi, sieltä on hyvvä olla.Poronvasa on vähän jänistä isompi,emässään likhi, jatkaa Trygve, kun porotokka murkhinoi suolla ajotien vierestä.